Aivotärähdys

Päähän kohdistuneet iskut on aina syytä ottaa vakavasti. Pahimmassa tapauksessa seurauksena voi olla aivotärähdys tai kallonsisäinen verihyytymä. Aivotärähdyksen merkkejä ovat tajuttomuus, muistinmenetys, pahoinvointi, oksentelu ja päänsärky. Kallonsisäinen verihyytymä muodostuu muutaman tunnin sisällä iskun jälkeen. Lapsi muuttuu veltoksi, oksentelee ja päätä särkee kovasti. Lapsi on aina vietävä heti lääkärin tutkittavaksi, jos epäillään aivotärähdystä tai kallonsisäistä verihyytymää.

Kun lapsi lyö päänsä, vanhemmat luonnollisesti pelästyvät ja epäilevät lapsen saaneen vakavia
vammoja. Putoaminen sängyltä, tuolilta tai lastenvaunuista on yleisin syy pienten lasten pään lyönteihin. Isommat lapset taas satuttavat itsensä tavallisimmin pyörällä ajaessa, urheillessa tai rajuissa leikeissä.

Vaikka kaikki päähän kohdistuvat iskut on syytä ottaa vakavasti, ne eivät välttämättä ole lapselle vaarallisia. Jos lapsi lyö päänsä, tärkeintä on ensin ottaa selvää:

- Onko lapsi saanut aivotärähdyksen?

- Onko lapsi saanut kallonsisäisen verihyytymän?

Onko lapsi saanut aivotärähdyksen?

Aivotärähdys on nimensä mukaisesti seurausta aivoihin kohdistuneesta voimakkaasta tärähdyksestä. Aivotärähdykseen liittyy lyhytaikaista tajuttomuutta, päänsärkyä ja muistinmenetystä. Muita merkkejä ovat pahoinvointi ja oksentelu. Lapsi on vietävä lääkärin tutkittavaksi, jotta selviää, onko kyseessä lievä vai vakava aivotärähdys.

Aivotärähdys ilmenee pienillä lapsilla hieman eri tavoin kuin isoilla, eikä pienet lapset pysty selkeästi kertomaan, miten he voivat. Siksi seuraavassa on tehty jako kahteen eri ikäryhmään: alle 5-vuotiaat ja yli 5-vuotiaat.

Alle 5- vuotiaat lapset:

Pienimpien lasten kohdalla on usein vaikeaa arvioida tilanteen vakavuutta. Kun lapsi ei itse pysty - ainakaan aivan tarkasti - kertomaan tapahtuneesta, on vaikea tietää, kuinka vaarallisesti hän on päänsä lyönyt. Toisaalta iskun voimakkuuden ja sen aiheuttaman mahdollisen vamman välillä ei ole suoraa yhteyttä. Lapsi saattaa pudota kolmannesta tai neljännestä kerroksesta ilman, että siitä seuraa vakavia vammoja, kun taas tuolilta putoaminen saattaa olla lapselle vaarallista.

Lapsella ei ole aivotärähdystä: Lapsi lyö päänsä kevyesti, ja hän itkee vain vähän aikaa. Lapsi on pian oma itsensä, hän hymyilee, juo ja reagoi kosketukseen ja ääniin normaalisti.

Lapsella on lievä aivotärähdys: Lapsi menettää tajuntansa hetkeksi päänsä lyötyään, hän itkee paljon ja on levoton. Sitten lapsi muuttuu hiljaiseksi, kalpeaksi ja voimattomaksi. Hän saattaa myös oksentaa ja muuttua uniseksi.

Lapsella on vakava aivotärähdys: Iskusta seuraa pitempiaikainen tajuttomuustila - toisin sanoen lapsi ei ala itkemään lyötyään päänsä. Lapsi muuttuu hiljaiseksi ja veltoksi ja oksentaa.

Kun lapsi on yli 5-vuotias:

Yli 5-vuotiaiden lasten tilan arviointi on helpompaa. Lapsi pystyy itse kertomaan, onko hän ollut tajuttomana ja millainen hänen vointinsa on.

Lapsella ei ole aivotärähdystä: Useimmiten lapsi ensin pelästyy ja alkaa itkeä, mutta jatkaa pian leikkejään. Lapsi on oma itsensä, eikä hänellä ole pahoinvointia eikä päänsärkyä. 

Lievä aivotärähdys: Lapsi on tajuttomana muutaman sekunnin ajan. Lyhytaikainen muistinmenetys ja sekavuus ovat myös mahdollisia välittömästi tapahtuneen jälkeen. Lapsella on päänsärkyä ja pahoinvointia, ja hän saattaa oksentaakin.

Vakava aivotärähdys: Lapsen tajuttomuustila on pitempi, ja muistinmenetyskin kestää pitemmän aikaa.

Onko lapsi saanut kallonsisäisen verihyytymän?

Päähän kohdistunut isku saattaa aiheuttaa kallonsisäisten verisuonien katkeilua, jolloin päähän syntyy verihyytymä. Se ilmenee voimakkaana päänsärkynä, heikotuksena ja tasapainohäiriöinä muutama tunti tapahtuneen jälkeen. Lapsi oksentaa ja muuttuu veltoksi.

Verihyytymä saattaa muodostua milloin tahansa seuraavien 24 tunnin sisällä, ja siksi lasta on tänä aikana jatkuvasti tarkkailtava. Kallonsisäinen verihyytymä on hengenvaarallinen, ellei sitä poisteta nopeasti. 

Sairaana.com

Epäiletkö saaneesi aivotärähdyksen? Käy osoitteessa www.sairaana.com/sairaudet/aivotarahdys. Kyseessä ovat uudet kotisivut, jotka sisältävät hyviä neuvoja aikuisten sairauksien hoitoon.

Kotihoito

Kotihoito on riittävä lapselle vain silloin, kun lapsi ei osoita aivotärähdyksen merkkejä. Lasta tarkkaillaan 24 tuntia tapahtuman jälkeen. Hänet herätetään yöllä kahden tunnin väliajoin reagointikyvyn arvioimiseksi. Jos kyse on aivan pienestä lapsesta, hyviä merkkejä ovat esimerkiksi suora katsekontakti vanhempiin, hymyileminen ja nälkäisyys. Isompien lasten kohdalla on tarkkailtava, totteleeko lapsi, mitä hänelle sanotaan, liikkuuko hän normaalisti ja onko hän kiinnostunut ympäristön tapahtumista.

Ota yhteyttä lääkäriin huomenna

Älä odota koskaan seuraavaan päivään, mikäli epäilet lapsen saaneen aivotärähdyksen, vaan ota heti yhteyttä lääkäriin.

Ota heti yhteyttä lääkäriin

Aina, kun lapsi on saanut aivotärähdyksen eli kun lapsi ei ala itkemään heti päänsä lyötyään, kun lapsi on sekavassa tilassa kauemmin kuin 5 minuuttia tai kun lapsella on päänsärkyä, pahoinvointia ja hän oksentaa.

Aina, kun epäillään kallonsisäistä verihyytymää eli kun lapsella iskusta toivuttuaan ilmenee päänsärkyä, pahoinvointia, oksentelua, velttoutta, tasapainohäiriöitä tai muita normaalista selkeästi poikkeavia oireita.