Astma

Astma ilmenee kohtauksittain. Lapsen on vaikeaa hengittää ja hän yskii. Rinnasta voi kuulua vinkunaa ja rahinaa. Flunssa, allergia ja rasitus, kuten leikki ja urheilu, voivat aiheuttaa astmakohtauksen. Suurin osa astmaa sairastavista lapsista voi elää normaalisti, jos heitä hoidetaan oikealla lääkityksellä. Ota heti yhteyttä lääkäriin, jos lapsella on hengitysvaikeuksia ja kuumetta.

Noin 4 %:lla suomalaisista lapsista on astma. Astmaa esiintyy pojilla kaksi kertaa useammin kuin tytöillä.

Alle 2-vuotiaat lapset sairastuvat helposti flunssaan. Joskus flunssaisen pikkulapsen yskä kestää pitkään ja lapsen hengitys on vinkuvaa - ääni muistuttaa melkeinpä kalkkiutumaan päässyttä kahvinkeitintä. Tällaista pitkäaikaista yskää, johon liittyy vinkuva hengitys, kutsutaan keuhkoputkentulehdukseksi. Useimmat (60%) keuhkoputkentulehdusta sairastavista lapsista pääsevät taudista eroon ennen kouluikää, mutta joillakin lapsilla keuhkoputkentulehdus kehittyy astmaksi. On vaikea ennustaa, ketkä saavat myöhemmin astman ja ketkä eivät.

Astman syitä ei ole lopullisesti selvitetty. Tiedetään, että allergia, flunssa ja rasitus (leikki ja urheilu) voivat aiheuttaa astmakohtauksen. Monet astmalapset ovat yliherkkiä joko kissalle, koiralle, hevoselle, pölypunkille, heinälle, koivulle tai sieni-itiöille. Astmalasta hoitava lääkäri voi tutkia ns. prick-testillä onko lapsella allergiaa. Perintötekijöillä on myös merkitystä astman kehitykselle. Jos vanhemmilla tai sisaruksilla on astma, lapsella on lisääntynyt riski saada astma. Tiedetään myös, että tupakansavulle altistuminen lisää lapsen riskiä sairastua astmaan.

Astmakohtaus alkaa useimmiten samanaikaisesti flunssan kanssa. Muutaman vuorokauden kuluttua lapsen hengitys vaikeutuu ja yskä pahenee. Etenkin lapsen uloshengitys vaikeutuu, ja uloshengityksen yhteydessä rinnasta kuuluu vinkuvaa ääntä. Joidenkin lasten elämään astma ei vaikuta; he pystyvät liikkumaan ja leikkimään normaalisti ja he nukkuvat hyvin yöllä. Toiset astmalapset eivät kykene leikkimään tai urheilemaan, ja he nukkuvat huonosti yskän häiritessä yöunta.

Suurin osa astmalapsista voi viettää normaalin lapsuuden leikkien ja harrastaen liikuntaa, jos heitä hoidetaan oikealla lääkityksellä. Nykyään on olemassa tehokkaita astmalääkkeitä, joilla on vain vähän sivuvaikutuksia. Lapsi selviytyy sitä paremmin, mitä aikaisemmin hän pääsee hoitoon. Tämän vuoksi on tärkeää, että lapsen astma havaitaan ja hoidetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Astman havaitseminen voi olla vaikeaa, koska lapset ovat taitavia "salaamaan", että heillä on hengitysvaikeuksia. Sanotaankin, että lapset osaavat hyvin kompensoida astman. Astmalapsi pelaa esim. mielellään jalkapalloa, kunhan hän vain saa olla maalivahtina tai hän leikkii mielellään toisten lasten kanssa, mutta mieluiten sisällä tietokoneen ääressä.

On syytä epäillä astmaa, jos:

  • lapsi yskii kauemmin kuin kaksi viikkoa
  • lapsen hengitys on vinkuvaa tämän nauraessa, itkiessä, leikkiessä tai urheillessa
  • lapsella on vaikeuksia urheilla ikäistensä kanssa
  • lapsella on taipumus vilustua usein
  • lapsi herää öisin yskään

Sairaana.com

Oletko sairastunut? Vieraile uusilla kotisivuillamme: Sairaana.com

Neuvoja sairauksien hoitoon aikuisille.

Kotihoito

On tärkeää, että astmalapsi ei joudu kosketuksiin karvaisten eläinten ja tupakansavun kanssa. Lapsi on parasta olla viileässä ja savuttomassa huoneessa astmakohtauksen aikana. On tärkeää, että lapsi saa runsaasti juotavaa. Lapsi voi pelästyä, joten on tärkeää, että vanhemmat pysyvät rauhallisina ja rauhoittavat lastaan. Tämä helpottaa lapsen hengittämistä.

Osaa astmalapsista hoidetaan useilla astmalääkkeillä. Vanhempien on hyvä suunnitella yhdessä lääkärin kanssa, miten toimia astamakohtauksen aikana. Astmakohtaus menee ohitse sitä nopeammin, mitä pikaisemmin siihen reagoidaan.

Ota yhteyttä lääkäriin huomenna

Jos epäilet, että lapsella on astma. Lääkäri tekee taudinmäärityksen ja suorittaa prick-testin (yliherkkyystutki- muksen). Jos lapsi hoidosta huolimatta yskii jatkuvasti ja hengitys on vinkuvaa.

Ota heti yhteyttä lääkäriin

Jos lapsi on voipunut, harmaankalpea, kylmänhikinen tai huulet ja sormet sinertävät. Jos lapsen hengittäminen ei helpotu hoidosta huolimatta. Jos lapsella on samanaikaisesti hengitysvaikeuksia ja kuumetta.