Päänsärky

Alle 5-vuotiaat kärsivät vain harvoin päänsärystä, mutta kouluikäisillä se on tavallinen vaiva. Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto. Kipu tuntuu tällöin puristavalta vanteelta pään ympärillä, ja myös niska on usein kipeä. Lapsilla esiintyy myös migreeniä. Tavallinen särkylääke auttaa useimmissa päänsärkytapauksissa. Lääkäriin on otettava heti yhteyttä, jos lapsella on päänsäryn lisäksi puhumisvaikeuksia, jos hän ei pysty liikuttamaan jäseniään normaalisti tai jos hän on veltto ja haluton.

Noin joka kolmannen kouluikäisen lapsen päätä särkee toistuvasti. Jännityspäänsärky ja migreeni ovat tavallisimmat päänsäryn muodot. Noin puolella kaikista koululaisista on joskus ollut jännityspäänsärkyä. Migreeni on harvinaisempaa, mutta noin 10% lapsista on kokenut yhden tai useamman migreenikohtauksen ennen murrosikää.

Jännityspäänsäryssä kipuu tuntuu puristavalta vanteelta pään ympärillä. Kipu vaihtelee lievästä kohtalaiseen. Jännityspäänsärky voi kestää puolesta tunnista useaan päivään. Se johtuu kuten nimestä käy ilmi -  lihasten jännittyneisyydestä. Siksi lapsella on päänsäryn lisäksi usein niska- ja hartiakipuja. Lihaksiston jännitystilat johtuvat tavallisesti stressistä. Stressi voi puolestaan johtua ongelmista koulussa, ylirasituksesta tai jonkin tulevan tapahtuman jännittämisestä. Väärä istumisasento pulpetissa tai tietokoneen ääressä voi myös aiheuttaa lihasten kireytymistä ja siten päänsärkyä. Myös hammasviat ja huono näkö voivat aiheuttaa jännityspäänsärkyä.

Migreenissä särky on yleensä toispuoleista tai keskittynyt otsaan. Migreeni tulee kohtauksina, joihin kuuluu kova, sykkivä päänsärky. Liikkuminen pahentaa kipua, joten lapsi makaa mieluiten liikkumattomana paikallaan. Myös valo ja äänet pahentavat särkyä, joten lapsi yrittää välttää niitä. Muita oireita ovat ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja oksentelu. Lapsi on kalpea ja hiljainen. Kohtaus kestää yleensä 1-6 tuntia, mutta voi kestää jopa 48 tuntia. Jonkin asian jännittäminen, erilaiset ongelmat, ahdistuneisuus, nälkä ja unenpuute voivat laukaista migreenin. Myös jotkut ruoka-aineet, yleisimmin sokeri, saattavat laukaista migreenikohtauksen. On tavallista, että perheessä on useampi migreenistä kärsivä jäsen.

Aivoissa oleva kasvain voi aiheuttaa päänsärkyä, mutta tämä on äärimmäisen harvinaista. Tällaisessa tapauksessa lapsi herää erittäin kovaan päänsärkyyn, oksentelee rajusti ja hänen on vaikeaa liikkua normaalisti.

Tartuntatautien oireena on usein kuumeen lisäksi päänsärky. Tämä on tavallista esim. influenssassa ja flunssassa. Jos lapsella on kovan kuumeen ja päänsäryn lisäksi jäykkä niska, kysymyksessä saattaa olla aivokalvontulehdus.

Lääkitys: Sekä jännityspäänsärkyä että migreeniä voidaan hoitaa tavallisilla, reseptittä saatavilla särkylääkkeillä kuten parasetamolilla. On kuitenkin tärkeää muistaa, että päivittäinen särkylääkkeen käyttö voi aiheuttaa päänsärkyä. Mikäli tavallinen särkylääke ei tepsi migreeniin, lääkäri voi määrätä erityisen migreenilääkityksen

Sairaana.com

Onko sinulla päänsärkyä? Käy osoitteessa www.sairaana.com/sairaudet/paansarky. Kyseessä ovat uudet kotisivut, jotka sisältävät hyviä neuvoja aikuisten sairauksien hoitoon.


Kotihoito

Päänsärkyä voidaan ehkäistä. Huolehdi, että lapsi syö säännöllisesti, nukkuu riittävästi ja liikkuu monipuolisesti. On tärkeää, että lapsen kirjoituspöytä on ergonomisesti muotoiltu ja että lapsen istuma-asento ei aiheuta lihasjännitystä. Jos lapsi kirskuttelee hampaitaan, ne on syytä tutkituttaa. Myös lapsen näkö on hyvä tarkastuttaa optikolla tai silmälääkärillä.

Ota yhteyttä lääkäriin huomenna

Jos päänsärky jatkuu päivätolkulla, pahentuu, muuttaa muotoaan tai jos kohtaukset tihentyvät. Jos tavallinen särkylääke ei auta migreeniin.

Ota heti yhteyttä lääkäriin

Jos lapsella on päänsäryn lisäksi puhumisvaikeuksia, jos hän ei pysty liikuttamaan jäseniään normaalisti tai jos hän on veltto ja haluton. Jos lapsella on yhtäaikaa kova kuume, päänsärky ja jäykkä niska.